SLOVENIA-SEURA 1999–2009

Kymmenvuotiskronikka Helsingin Lyceumklubilla 7.2.2009.

Kari Klemelä

​

1998

 

Slovenia-seuran alkuitu ajoittuu kevääseen 1998. Olin silloin aloittamassa meillä tuntemattoman slovenialaisen kirjallisuuden suomentamista ja kiinnostunut Slovenian kulttuurista, joten tuntui luonnolliselta perustaa yhdistys, joka kokoaisi yhteen Sloveniasta kiinnostuneita ja tiedottaisi tästä 1991 itsenäistyneestä valtiosta, koska sen identiteetti näytti Jugoslavian hajottua muuttuneen monille suomalaisille epäselväksi. 1990-luvulla Slovenia sekoitettiin yllättävän usein Slovakiaan, vaikka aikaisemmin Jugoslavia oli ollut suomalaisten matkailukohteiden kärkisijoilla ja moni maassa lomaillut oli – usein tietämättään – käynyt myös Sloveniassa.

 

1999

 

Slovenia-seuran perustamisesta päätettiin 4. helmikuuta 1999 Helsingissä, suomentaja Eero Balkin ehdotuksesta tšekkiläisessä ravintola Hádankassa. Järjestäytymiskokous pidettiin 4. maaliskuuta 1999 Karstiumissa Dušan Jovanovićin ja Hilkka Hyvärisen yrityksen tiloissa, ja ensimmäiseen hallitukseen valittiin Ivan Cankar (kuuluisan kirjailijan kaima) puheenjohtajaksi ja Kari Klemelä varapuheenjohtajaksi sekä Kari Vase sihteeriksi ja Branko Brelih ja Hilkka Hyvärinen jäseniksi ja Markku Lahti ja Annikki Suni varajäseniksi.

Vuosi 1999 oli Slovenia-seuralle vielä toiminnan käynnistämisen aikaa. Merkittävin tapahtuma oli seitsemän nimekkään slovenialaisen kirjailijan vierailu lokakuussa Helsingissä ja Turussa. Olin saanut samana keväänä tietää, että tällainen kirjailijaryhmä oli tulossa Skandinaviaan, mutta Suomi oli jätetty ohjelman ulkopuolelle, koska Suomesta ei ollut esitetty ryhmälle kutsua. Turun kirjamessut kutsui kirjailjat vieraakseen, ja opetusministeriö tuki vierailua erityisavustuksella ja tarjosi vieraille ja seuran edustajille illallisen.

Ensimmäisenä vuonna jäsenmaksuksi määrättiin perhekunnan ensimmäiselle 60 mk ja seuraaville 30 mk. Jäsenmaksut ovat kymmenen vuoden jälkeen yhä entiset, mutta euroiksi muunnettuina 10 ja 5 euroa.

 

2000

 

Vuoden 2000 toimintakertomuksessa todetaan, että ”vuosi oli Slovenia-seuralle edelleen toiminnan käynnistämisen aikaa” ja hallitus kokoontui vain kerran. Lisäksi pidettiin vuosikokous hotelli Helkassa, josta sittemmin vakiintui säännöllinen tapaamispaikkamme. Suurin syy toiminnan vähyyteen kahtena ensimmäisenä vuonna olivat yllättävästi erilaiset näkemykset siitä, kenelle seura on tarkoitettu: suomalaisille Slovenian-ystäville, Suomessa asuville sloveeneille vai kenties Sloveniassa asuville suomalaisille…

 

2001

 

Vuoden 2001 toimintakertomuksessa mainitaan, että ”seuran toiminta aktivoitui huomattavasti”. Ylimääräisessä vuosikokouksessa 12. kesäkuuta yhdistyksen hallitus vaihtui ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin suomentaja Kari Klemelä ja varapuheenjohtajaksi Yleisradion Wienin- ja Berliinin-toimittaja Yrjö Lautela. Yhdistys päätti aktivoida toimintaa ja 1999 hyväksyttyjen sääntöjensä mukaisesti ”edistää slovenialaisen kulttuurin tuntemusta ja harrastusta Suomessa sekä lisätä Suomen ja Slovenian kulttuuriyhteistyötä ja kanssakäymistä”. Samalla todettiin, että jäseniä voivat olla kaikki, jotka tukevat näitä päämääriä. Hallitus kokoontui 5 kertaa, ja vuosikokouksia pidettiin teknisistä syistä kaksi.

Samana vuonna yhdistyksen jäsenmäärä nelinkertaistui: alkuvuodesta jäseniä oli 9, loppuvuodesta 36.

 

2002

 

Vuoden 2002 syksyllä seura toteutti syksyllä Sloveniaa esittelevän näyttelyn Helsingin yliopiston kirjastossa. Siihen liittyi luentotilaisuus, jossa Kari Klemelä ja Yrjä Lautela esitelmöivät. Tilaisuuden kunniavieraina olivat Slovenian Tukholman-suurlähettiläs Darja Bavdaž Kuret, Slovenian parlamentin jäsen ja entinen puheenjohtaja Janez Podobnik sekä kirjastonjohtaja Kai Ekholm.

Yhdistys painatti yhteistyössä Bohemia-seuran kanssa nelisivuisen Slovenia-esitteen, jota jaettiin myös Bohemia-seuran jäsenlehden liitteenä.

Seuran tunnuksen suunnitteli Suomessa asuva slovenialaissyntyinen graafikko Dušan Jovanovič, joka myöhemmin, lokakuussa 2003, voitti Sloveniassa maan uusien valtiollisten tunnusten suunnittelukilpailun.

 

2003

 

Vuonna 2003 yhdistyksen merkittävin hanke oli Turun yliopiston kirjastossa järjestetty näyttely, jossa oli esillä slovenialaisen nyky- ja käännöskirjallisuuden lisäksi julisteita sekä vanhoja teoksia ja lehtiä kirjastossa säilytettävästä slavisti Jooseppi Julius Mikkolan kokoelmasta. Näyttely oli avoinna puoli vuotta, maaliskuusta syyskuuhun. Sen yhteydessä huhtikuussa järjestimme yhteistyössä TY:n poliittisen historian laitoksen kanssa Slovenia-seminaarin, jonka puheenjohtajana toimi professori Jorma Kalela ja alustajina dosentti Vesa Saarikoski sekä Slovenia-seurasta Lautela ja Klemelä. Näyttely ja seminaari esiteltiin Turun Sanomissa.

Vuoden aikana Suomessa kävi useita slovenialaisia taiteilija- ja kirjailijavieraita, heistä huomattavimmat olivat runoilijat Aleš Debeljak ja Tomaž Šalamun.

Toimintavuonna yhdistys alkoi julkaista jäsentiedotteita, joita valmistui kaksi.

 

2004

 

Vappuna 2004 Sloveniasta tuli EU:n ja Naton jäsen ja sen saama julkisuus lisäsi heti kiinnostusta maata kohtaan. Matkustamiseen, opiskeluun ja kaupankäyntiin liittyvien tiedustelujen määrä kasvoi, innokkaimmat halusivat ostaa asunnon Sloveniasta ja muuttaa maahan. Sopivasti noihin aikoihin ilmestyi suomeksi Janko Prunkin ”Slovenian historia”.

Helmikuussa järjestettiin Lyceumklubilla viisivuotisjuhla ja kulttuuriviikon tilaisuus, jossa säveltäjä Uljas Pulkkis kertoi syksyllä 2003 Sloveniassa järjestetystä nykymusiikin festivaalista, runoilija Anni Sumari lausui Klemelän Srečko Kosovelilta suomentamia runoja, ja Klemelä luki Edvard Kocbekin runon ”Lipizzalaisia”, koska sekä Kosovelin että Kocbekin syntymästä tuli täyteen sata vuotta.

Helmikuussa Slovenian presidentti Janez Drnovšek vieraili helmikuussa Suomessa, ja sen yhteydessä Klemelät, Lautelat sekä kirjailijat Eira Stenberg ja Anni Sumari saivat kutsun Presidentinlinnassa järjestetylle juhlapäivälliselle.

Yritimme tarjota slovenialaissyntyistä kapellimestari Leo Funtekia esittelevää näyttelyä Kansallisoopperalle ja Sibelius-akatemialle, mutta neuvottelut eivät johtaneet tulokseen. Samoin valitettavasti peruuntui vuosia vireillä ollut idea arkkitehti Jože Plečinikin työtä esittelevän näyttelyn saamisesta Suomeen, koska vastakaikua ei taloudellisten ym. syiden vuoksi löytynyt.

 

2005

 

Maaliskuussa 2005 Yleisradion musiikkipäällikkönä pitkään työskennellyt Antero Karttunen saapui pyynnöstämme Helsingin Lyceumklubille kertomaan Leon Funtekin merkittävästä panoksesta suomalaiseen musiikkielämään. Ljubljanassa 1885 syntynyt ja vuonna 1906 Suomeen muuttanut Leo Funtek toimia vuosia Sibelius-akatemian viulunsoiton professori ja Suomalaisen Oopperan (myöhemmin Suomen Kansallisoopperan) kapellimestarina. Hän kuoli Helsingissä 1965.

Rauman museossa toteutettiin syksyllä 2005 näyttely nimeltä ”Luovuuden kohtauspisteessä”. Avaisiin osallistui seuran jäseniä, ja mukana olivat myös tunnettu slovenialainen kansatieteilijä Janez Bogataj sekä slovenialaisia kansanlauluja tutkiva ja esittävä tunnettu taiteilijatar Ljoba Jenče.

Wienissä asuva toimittaja Marita Vihervuori kutsui seuran jäseniä luokseen lokakuussa, ja joulukuussa seura järjesti Lyceumklubilla jo vakiintuneeseen tapaan pikkujoulun.

Vuonna 2005 yhdistys sai ensimmäisen kerran Opetusministeriöltä ystävyysseuroille tarkoitettua yleisavustusta, tuhat euroa. Sitä ennen kaikki kulut oli katettu pääasiassa jäsenmaksutuloilla.

 

2006

 

Vuonna 2006 yhdistyksemme suurin haaste oli kaksi slovenialaisten kirjailijoiden vierailua. Ne toteutettiin Slovenian kulttuuriministeriön aloitteesta ja suureksi osaksi sen tuella Suomen EU-puheenjohtajakaudella.

Elokuun lopussa Helsingissä vieraili kuusi Slovenian tunnetuimpiin kuuluvaa runoilijaa, jotka osallistuivat Runokuu-festivaalin tilaisuuksiin ja Helsingin kaupunginkirjastossa järjestettyyn kulttuurilehtiseminaariin. Runoilija Jouni Inkala auttoi yhdistystä käytännön järjestelyissä ja oli vieraiden oppaana Suomenlinnaan tehdyllä retkellä.

Lokakuun lopussa Suomessa vieraili Študentska založba -kustantamon kirjailijaryhmä, johon kuului prosaisteja ja esseistejä. Ryhmä oli Suomessa viikon ja aloitti matkansa Lapista, jossa Klemelä oli oppaana ja tulkkina Rovaniemellä ja Kemissä. Sitten vieraat kävivät Helsingin kirjamessuilla ja esiintyivät Villa Kivessä ja Slovenian lähetystössä.

 

2007

 

Jo vuonna 2006 kulttuurivaihto oli vilkasta, ja kummassakin maassa toteutettiin useita näyttelyjä, tapahtumia ja vierailuja, mutta aivan erityisesti kiinnostus Sloveniaa kohtaan kasvoi 2007 kahdesta syystä: Finnair avasi lentoyhteyden Ljubljanaan ja tiedotusvälineet raportoivat Sloveniasta, josta tuli EU:n puheenjohtajamaa alkuvuodesta 2008. Yhdistyksen jäsenmäärä nousi lähes sataan, kun uusia jäseniä liittyi peräti 26.

Vuonna 2006 tuli myös täyteen sata vuotta siitä, kun ensimmäinen slovenialainen kirja julkaistiin suomeksi (Ivan Cankarin Martin Kačur), ja maaliskuussa Klemelä esitteli romaania ja sen suomentajia. Samassa tilaisuudessa runoilija Jouni Inkala esitti Runokuun 2006 sloveenivieraiden sekä Tomaž Šalamunin runoja. Syksyllä yhdistys osallistui Mansarda-kustantamon kanssa Turun kirjamessuille.

Pikkujoulussa oli noin 30 osanottajaa. Matti Mäki kertoi Ljutomerin–Ormožin alueen valkoviineistä, ja Pilvi Torsti kirjastaan ”Sankarimatkailijan Slovenia, Kroatia & Bosnia ja Hertsegovina”. Maria Vesna Autio toimi jo tuttuun tapaan keittiömme emäntänä ja valmisti slovenialaisia kansallisia herkkuja.

Slovenian uudeksi asiainhoitajaksi Helsinkiin tuli Jadran Hočevar, jonka kanssa olemme olleet yhteistyössä mm. maan EU-puheenjohtajuuteen liittyvissä valmisteluissa. Yhdistyksen jäseniä osallistui lähetystössä kansallispäivän kunniaksi järjestetylle vastaanotolle.

Seura julkaisi taas kaksi jäsentiedotetta, yhden pdf-muodossa verkkosivulla. Tiedotteeseen oli saatu jäseniltä erityisen paljon matkakuvauksia Sloveniasta.

 

2008

 

Vuonna 2008 yhdistys halusi viedä ”Slovenia-aatetta” pääkaupunginseudun ulkopuolella asuville jäsenillemme ja järjesti tapaamisia Tampereella, Sauvossa ja Hämeenlinnassa.

Syksyllä olimme edellisvuoden tapaan mukana Turun kirjamessuilla.

Marraskuussa järjestimme ensimmäisen kerran yhteistyössä Kroatia-seuran kanssa pikkujoulun, jossa oli ennätysmäärä väkeä, pitkälti yli neljäkymmentä. Tilaisuudessa musisoivat Jurislav Berišić ja Franc Toth, oman yhdistyksemme lahjakas taiteilija.

Tiedotteita koottiin kaksi, molemmat pdf-muotoisia.

 

2009

 

Yhdistys juhli kymmenvuotistaivaltaan Helsingin Lyceumklubilla 10. helmikuuta.

Vuosikokouksessa 27. maaliskuuta Kari Klemelä ilmoitti luopuvansa puheenjohtajuudesta ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Maria Vesna Autio. Varapuheenjohtajaksi valittiin Kirsti Narinen.

​