Slovenia-seuran lukupiiri
Slovenia-seuran lukupiiri kokoontuu kerran kuukaudessa, paitsi kesällä. Jokainen voi ehdottaa mikä kirja luetaan ja niistä tehdään lista ja se jotenkin vielä aikataulutetaan eli päätetään missä järjestyksessä mikäkin kirja luetaan.
Entisen Jugoslavian alueen nykyhetkestä kertovaa kirjallisuutta ei ole suomennettu
Aihe ja näkökulma luettavaksi valittuihin teoksiin liittyy maantieteellisesti aina Eurooppaan. Eniten luemme romaaneja. Jos niissä näkyy myös tapahtuma-alueiden historia ja ihmisten kohtalot historian pyörteissä, lisää se niiden kiinnostavuutta.
Mielellämme lukisimme paljon slovenialaista ja entisen Jugoslavian alueella kirjoitettua nykykirjallisuutta, etenkin nuorempien kirjailijoiden näkemyksiä ajastaan ja siitä maasta missä asuvat. Mutta sellaista kirjallisuutta löytyy niukasti suomeksi, ruotsiksi enemmän. Englanniksi löytyisi runsaasti, mutta olemme pitäytyneet suomen kielessä ja siihen vain aika ajoin liittäneet ruotsin.
Tietyllä tavalla keskiössä on siis eurooppalainen historia kaunokirjallisuudessa ja siinä ihmiskohtalot, kriisit ja tapahtumat, jotka yhtäkkiä täysin muuttavat ihmisten elämän ja arjen. Yksi hieno läpivalaisu tästä on hollantilaisen Edmund De Waalin Jänis jolla on meripihkanväriset silmät. Se kertoo hänen sukunsa historian. Luimme sen joitakin vuosia sitten.
Samantyyppisiä sukukertomuksia olisi todella kiinnostavaa lukea entisen Jugoslavian alueelta, sillä kaikkihan me seurasimme 1990-luvulla järkyttyneinä keskelle Eurooppa puhjennutta sisällissotaa Jugoslavian hajotessa.
Mitä sinne nyt kuuluu? Mitä ne ihmiset, jotka sisällissodan aikaan olivat lapsia tai nuoria ajattelevat 1990-luvusta ja harjoitetun sotapolitiikan seurauksista maahansa ja sen kansalaisiin. Pohditaanko sitä yleensä tai kirjallisuudessa?
Kotimaassaan palkittu slovenialainen kirjailija, 43-vuotias Goran Vojnović on näitä asioita pohtinut ja niistä romaaneissaan kirjoittanut. Kolme hänen romaaneistaan on ruotsinnettu ja neljäs ruotsinnettu ilmestyy syksyllä. Helmetistä niistä löytyy kolme: Jugoslavien, mitt hemland, Under fikonträdet ja Marko återvänder.
Vojnovićin esikoisteosta, ruotsiksi Blattejävlar, joka kertoo rasismista, ei Helmetissä ole. Se on Slovenian historian kaikkein eniten myyty romaani ikinä. On siitä elokuvakin tehty.
Helmetistä löytyy myös uutta Kroatian nykykirjallisuutta ruotsiksi. Esimerkiksi Robert Perišićin romaani Vår man på fältet. Siinä kuvataan huumorilla ja kyvyllä sotakrapulaisen Kroatian mahtipontisia tulevaisuuden visioita Balkanin liukkaalla penkereellä. Perišić on 54-vuotias.
Tai Olja Savičevićin Adjö cowboy. Päähenkilönä on nuori surun painama nainen, joka itsepäisesti kaivelee kroatialaisen sodanjälkeisen yhteiskunnan monikerroksisuutta, jotta löytäisi totuuden veljensä kuolemasta. Savičević on 48-vuotias.
Drago Jančarin pitkä ura ja vaikutus
Luimme lukupiirissä jossain vaiheessa slovenialaisen nykykirjailijan Drago Jančarin romaanin Sinä yönä näin hänet, jonka on suomentanut Kari Klemelä ja kustantanut hänen Mansarda kustantamonsa. Se oli kiinnostava ja pidimme sitä kaikki.
Nykyään 75-vuotias Jančar on Slovenian tunnetuimpia kirjailijoita – myös kansainvälisesti. Titon valtakaudella hän joutui monella tavalla vaikeuksiin vastustaessaan aktiivisesti silloista politiikkaa. Vuodet ennen Slovenian itsenäistymistä hän kuului demokratialiikkeeseen ja oli Slovenian Pen-klubin puheenjohtaja.
Romaani on Mansardalta loppuunmyyty. Se kertoo slovenialaisen vuoristolinnan luonteikkaasta valtiattaresta ja ihmisistä jotka vuorollaan häntä muistelevat. Ollaan toisen maailmansodan edellä ja sen ajassa, välillä Italiassa, välillä Jugoslaviassa. Romaanissa on maagista realismia, se on dramaattinen ja mystinen. On vuoristolinna, partisaaneja, Wehrmachtia, Jugoslavian kuninkaallisen armeijan upseeri.
Toissa vuonna Mansardalta tuli uusi Jančarin romaani, Kaleeriorja, Kari Klemelän suomentamana. Siinä ollaan 1600-luvulla. Slovenialaista nykykirjallisuutta on siis suomennettu ihan äskettäinkin.
Jančar sai huhtikuussa italialaisen Latisana-palkinnon. Se tuli 2017 julkaistusta romaanista, joka nyt on käännetty italiaksi. Romaanin nimi on sloveeniksi In ljubezen tudi, italiaksi E l’amore anche ha bisogno di riposo, minkä voisi suomentaa: Rakkaus tarvitsee myös lepoa.
Romaani sijoittuu Mariborin kaupunkiin toisen maailmansodan aikaan. Saksan joukot ovat jo miehittäneet kaupungin, vuosi on 1944. Partisaanit taistelevat vuoristosta käsin, sota on kuumimmillaan ja pommitukset jatkuvia. Keväällä 2023 tällaisesta tulee heti mieleen sota Ukrainassa. Ehkä siinä yksi syy palkinnolle.
Romaanin keskiössä on kolme nuorta: partisaani Valentin, tyttöystävä Sonja ja SS-upseeri Ludwig, joka ilmeisesti kaipaa inhimillistä lämpöä hänkin.
Lukupiiri päättää yleensä lukukauden vähän juhlallisesti. Aina kyllä juomme kahvia ja teetä ja nautimme jonkun tuomasta leivonnaisesta kun tapaamme, mutta sesongin päätämme kahvilassa tai ravintolassa.
Kirjapiiristä kiinnostuneet ovat tervetulleita joukkoon.
Lisätietoja:
Lena Björklund