SLOVENIAN VIINIT

 

Viini-info ja tilausohje slovenialaisille viineille

Nämä kaikki viinitilat ovat Slovenia-seuran viinimatkalaisten hyväksi havaitsemia! (Koonnut Lena Björklund)  Viiniesite >>

Löydä Slovenian viinit

Slovenia on pieni suuri viinimaa. Se on myös ikivanha viinimaa; siellä on valmistettu viiniä pari tuhatta vuotta. Välillä viininvalmistus tosin miltei katosi, mutta kristinusko ja munkit virvoittivat sen. Katolinen kirkko omisti aikanaan runsaasti viinitarhoja. Vasta viitisen sataa vuotta sitten porvaristo työntyi viinintekijöiden joukkoon.

Sitten viinikirva pilasi juhlat. Se tuhosi suurimman osan niin Slovenian kuin muun Euroopan viinitarhoja 1800-luvun lopulla. Suuria tuhoajia olivat myös molemmat maailmansodat 1900-luvulla.

Titon Jugoslaviaan kuuluminen tuhosi enologista ammattitaitoa. Viinintuotannon tavoitteeksi asettui määrä, ei laatu. Viinitilat viljelivät rypäleitä, mutta sato myytiin suuriin osuuskuntiin, jotka tekivät viiniä teollisesti. Lajikevalikoimassa painopiste siirtyi kotoperäisistä rypäleistä kansainvälisesti tunnettuihin lajikkeisiin.

Kaikki muuttui, kun Jugoslavia hajosi ja Slovenia itsenäistyi 1991. Muutokselle antoi lisäpotkua maan liittyminen Euroopan unioniin vuonna 2004. Kukkulaisen ja vuoristoisen maan parhailta rinteiltä alkoi kadota villisti kasvavia pensaita. Tilalle istutettiin uusia viiniköynnöksiä.

Rypäleiden ja artesaanien suurvalta

Slovenian viininviljelyn aluejako on perua Itävalta-Unkarin ajoilta. Viljelyalueita on kolme: Primorska, Podravje ja Posavje. Primorska rajautuu Italiaan ja Kroatiaan, Podravje Itävaltaan,  Unkariin ja Kroatiaan ja  Posavje vain Kroatiaan. Nämä alueet jakautuvat pienempiin viinialueisiin ja paikallisiin viinipiireihin.

Slovenia on vain Kainuun maakunnan kokoinen, mutta rypälelajikkeita sillä on muillekin jakaa. Pienessä maassa myös viinitilat ovat pieniä, usein alle kymmenen tai vähän päälle kymmenen hehtaarin tiloja. Maassa on vain puolisen tusinaa isoja teollisempia viinintuottajia ja jokunen isomman puoleinen. Tilanne on ihanteellinen viinin ystävän kannalta: kun ei voi kilpailla määrällä on kilpailtava laadulla.

Slovenian parhaimmat viinintekijät ovat luovia viinitaiteilijoita. Toista kuin maailman halpojen bulkkiviinien tekijät. Slovenialainen viiniartesaani hoitaa ja kaitsee viinejään useita vuosia, ennen kuin asettaa ne myyntiin. Slow wine – sitä ovat parhaat slovenialaiset viinit. Usein luonnonmukaisesti tai biodynaamisesti viljellyistä rypäleistä luonnollisen käymisen tuloksena syntyviä viinejä.

Erityisesti Primorskassa tehdään myös niin sanottuja alkuviinejä. Niissä viini käy luomurypäleen omilla hiivoilla eikä käymistä manipuloida erityisprosesseilla, lisätyillä aineilla tai lämmön säätelyllä. Viiniä ei suodateta ja sulfiittien määrä on hyvin matala. Alkuviinien tekijät valmistavat valkoviininsä ja punaviininsä samalla tavalla: rypäleet saavat uuttua kuorineen rypälemehussa lyhyemmän tai pidemmän ajan. Tuloksena on kullankeltaisia ja oranssisia  – ja hyvin kestäviä – valkoviinejä.

Jokunen alkuviinintekijä myös käyttää viininteossa muutakin puuta kuin tammea: akasiaa, kirsikkapuuta ja mulperipuuta. Viime mainitulla on alueella pitkät perinteet.

Slovenian itsenäistyttyä alkoi maan alkuperäisrypäleiden renessanssi. Pinela-lajike, josta nykyään tehdään hienostunutta valkoviiniä. Vaikeana pidetyn Pinelan uusi tuleminen on seurausta Ljubljanan  yliopiston ja innovatiivisten viljelijöiden ponnistuksista. Toinen uuteen kukoistukseen noussut vanha slovenialainen rypäle on Zelen. Nimensä mukaisesti se on hyvinkin vihertävää.

Podravjen viininviljelyalue Slovenian keskiosassa on erittäin aromaattisten valkoviinien seutua. Rypälevalikoima on valtava ja vie ajatukset Itävaltaan. Mutta seudulla on myös hyviä punaviinin tekijöitä. Modra Frankinja eli Blaufränkisch ja Modri Pinot eli Pinot noir ovat näillä seuduilla vanhoja tuttuja rypäleitä.

Sloveniassa on Euroopan vanhin viiniköynnös

Slovenia voi ylpeillä Euroopan vanhimmalla, yhä voimissaan olevalla viiniköynnöksellä. Tämä 400-vuotias köynnös sijaitsee Mariborissa. Lajike on nimeltään Zametovka. Samannimistä lajiketta viljellään myös Itävallassa ja Kroatiassa. Siitä tehdään hapokasta punaviiniä.

Sloveniassa on toinenkin punaviini, jota leimaa korostunut hapokkuus: Teran. Sitä tehdään Italian rajan tuntumassa Primorskassa, karstimaa-alueella, ja se on molemmin puolin rajaa yhtä arvostettu ja legendaarinen viini, miltei terveysviini. Väitetään, että sitä myytiin Itävalta-Unkarissa apteekeissa aneemisille. Se on siinä määrin rautapitoinen.

Viiniesite >>

Pikainen viinimatka Slovenialaisten viinien pariin Tallinnassa

Jos haluat tehdän pikaisen viinimatkan Slovenialaisten viinien pariin kannattaa pistäytyä Tallinnassa. Kaubamajassa on myynnissä viittä erilaista Verus-valkoviiniä (Ormozin alueelta) ja myös Prismassa jokunen. Virolaiset seuramme jäsenet, Oliver ja Mart, ovat olleet koemaistajina ja varsin kelvollisiksi maistamansa viinit todenneet – kiitokset heille!

Pull Punt

Tallinnassa slovenialaisia tuotteita (mm. slovenialaista viiniä) myyvä kauppa on muuttanut entistä keskeisempiin tiloihin. Uusi osoite on Paldiski maantie 29, 10612 Tallinna, kotisivu shop.pullpunt.eu. Samassa katuosoitteessa sijaitsee myös Viron Slovenia -ystävyysseura.

Tervetuloa Slovenian ystävien kasvavaan joukkoon! 

SEURAA MEITÄ:

  • Facebook Social Icon
  • Twitter Social Icon

© Slovenia-seura